Mexihko yehwatl se nepapantlahtolkan,ipampa nikan tlahtolo 68 masewallahtolli,  yehika totlalnantsin se tlalli in kanin onka nepapan tlahtolli ipan nochi totlaltikpak.

In Encuesta Intercensal 2015 iaxka Instituto Nacional de Estadística y Geografía (INEGI), kihtowa ika onkateh in yoh 25 millones in tlakah ipan totlalnantsin tlen kihtowan yehwan masewaltin, yeseh san 7.4 millones, yehwan kinextilian in  6.5% in nochtin tlakah ipan Mexihko, tlen yekmelaw tlahtowan se masewallahtolli.

Ipampa Ilwitsin Tonantlahtoltsin ipan nochi Totlaltikpak, in yoh otlanawati Organización de las Naciones Unidas para la Educación, Ciencia y la Cultura (UNESCO) ipan xiwitl 1999 wan inon moilwichiwa ipan 21 de febrero, yehika totlalnantsin kimawistilia inepapankayo.

Nō ihkon, inin xiwitl 2019 okitokayoti in Organización de las Naciones Unidas (ONU) in yoh Iminxiwka Masewallahtoltin ipan nochi Totlaltikpak, ihkon mochiyas nochtin tlakah kitlasohtlaske wan kimawistiliske in masewallahtolli ipampa kiweychiwa inepapankayo tlahtolli wan tlatlaman yohkatilistli ipan nochi totlaltikpak, nō yohkin mah momati ika welis ixpoliwis miyak inon masewallahtolli.

In ONU kihtowa ika in masewaltin mah iminnantlahtolkopa tlahtokan, yehwatl iminmelawkayo wan ihkon kwalli moskaltiske ipampa inon masewallahtolli senka kipia ipatiw itech tonemilis, amo san motekitiltia itech tēnonotsalistli, tēmachtilistli wan neiskaltilistli, yeseh nōihki kinextilia tonelwayo, toneskayo, tomasewalnemilis wan totlamatilis.

Maske senka kipia ipatiw, in masewallahtolli ipan nochi totlaltikpak ok isiwka ixpoliwtika. Ipan xiwitl 2016, in 40 % inon 7 mil masewallahtolli ipan totlaltikpak weliya ixpoliwis, in yoh ikihto ONU.

Ipan Mexihko, ipampa moneki mah timoyolnonotsakan itechpa iminnekwehmolol tomasewallahtolwan tlen welis mopoloske wan intech moneki tikinmokwitlawiske, tikinchikawaske wan tikchiwaske nochi tlen moneki ipan totlalnantsin, yehika in Senado de la República okisempankwi okitokayoti inin xiwitl 2019 in yoh Iminxiwka Masewallahtoltin.

Axkan, senka timotekipachowan, ipampa in yoh 60% in masewallahtoltin ipan Mexihko welis mopoloske ipampa amo tikinmawistilian nion tikinyolewan in tlakah mah masewallahtokan; nō ihkon amo miyahkan masewallahtolo, san tepitsinkan in yoh kalihtik.

In secretaria de Cultura, Alejandra Frausto, okiyekihto ika chikawkatika tekitis ihkon “Nion se tlahtolli poliwis, nion se tlahtowani poliwis”, in yoh se tekitl tlen kitemowa mah moahxilti iminmelawkayo masewalaltepemeh itechpa imintlahtol.

Itlapowal INEGI kihtowa ika inon 7.4 millones in tlakah tlen masewallahtowan ipan totlalnantsin, 51.3 % yehwantin siwah wan 48.7 % yehwantin okichtin. Mopanawia in 6 millones in tlakah tlen tlahtowan ome tlahtolli wan 810 mil, amo kimatin koyotlahtolli, san masewallahtowan.

Oaxaca, Yucatán, Chiapas, Quintana Roo, Guerrero, Hidalgo, Campeche, Puebla, San Luis Potosí wan Veracruz inon tlalpan onkateh ok achi miyakeh masewallahtohkeh, in yoh itenawatil Instituto Nacional de Lenguas Indígenas (INALI).

 Inon masewallahtoltin tlen ok senka motekiwtian ipan Mexihko yehwan in nawatl tlen kimpia se millón 725 mil tlahtohkeh, niman in maya tlen kimpia in yoh 859 mil, tseltal kimpia 556 mil, mixteco kimpia 517 mil, tsotsil kimpia 487 mil tlahtohkeh, zapoteco kimpia 479 mil, otomí kimpia 307 mil wan totonaco, chol nōihki mazateco kimpia in yoh 200 mil tlahtohkeh.

Kin ok, inon tlahtoltin tlen amo wehka welis mopoloske, yehwan ku’ahl wan kiliwa ipan Baja California, awakateko ipan Campeche, mocho´ ipan Chiapas, ayapaneco ipan Tabasco, ixil nebajeño wan kaqchikel ipan Quintana Roo, zapoteco ipan Mixtepec, ixcateco wan zapoteco iaxka San Felipe Tejalápam ipan Oaxaca.

In xochitlahtowani totonakatl Jun Tiburcio okihto ika amo san moneki tikmokwitlawiske, yeseh nōihki moneki “tiktlasohtlaske wan tiktlatlasohtlaske tonantlahtoltsin ipan nochi totlaltikpak. In tonalli 21 de febrero yehwatl Iilwitsin Tonantlahtoltsin ipan nochi Totlaltikpak, ye omopolow latintlahtolli, amo akah okimakixti wan nikan Mexihko onkatkateh miyakeh, miyakeh masewallahtoltin, yeseh axkan san tikimpixtokeh 68 masewallahtoltin tlen yoltokeh”.

Axkan, okihto, onka sekin altepemeh tlen kimpixtok san 20 noso 50 masewallahtohkeh “¿Tlen topan mochiwa? Tikpolowtikateh se weyi iaxkayo Mexihko, tomako moixpolowtika”. Yehika nel motelneki amo san masewalkopa titlahtoske, titlahkwiloske, titlaixpowaske wan tikchayawaske noso timomachtiske, yeseh nōihki moneki iminyolo pipiltin tiktōkaske ixinach in tlasohtlalistli itechpa iminnantlahtoltsin, ipampa inon tlahtolli iaxkayo nochi totlaltikpak.

Totlalnantsin yetika imintsallan inon tlalnantsitsintin tlen kimpixtokeh miyakeh masewallahtoltin ipan nochi totlaltikpak, yehwatsin ik chikome inetlalilis, san iminkwitlapan tlalnantsitsintin Nueva Guinea, Indonesia, Nigeria, India wan China. Nikan Semanawak, ik ome tlalli in kanin onkateh miyakeh masewallahtoltin, san kipanawia Brasil.

Inon Iilwitsin Tonantlahtoltsin ipan nochi Totlaltikpak omotlali ipampa motemowa mah timoyolnonotsakan wan mah titekitikan ik mawistililoske in nepapan tlahtolli wan nochtin itlahtolwan totlaltikpak, ik titēyolewaske nepapan tlahtolkopa tlahtolos wan mawistililos in tlatlaman yohkatilistli, ihkon sentekitilos wan motemos nochi tlaman tlachiwalistli tlen moneki tlen tlapalewis itechpa inon iminnepapankayo totlahtolwan.

Nō ihkon, Iminxiwka Masewallahtoltin ipan nochi Totlaltikpak, kitemowa tenawatis itechpa senka motelnekin in masewallahtoltin itech toneiskaltilis wan nōihki motemowa mah titlanemilikan itechpa iminnekwehmolol wan iminneihtlakowalis miyakeh masewallahtoltin ipan nochi totlaltikpak.

In kenin moixpowa ipan El árbol, ixochitlahtol in xochitlahtowani Hubert Matiúwàà “Totlahtol nochipa meyas in ameyalkan, mopilos ika ixiwyo kwawitl, moewayotis itech kwawtsontetl kin ihkwak mokwepas se kwawitl, okihto nosihtsin”.

In Secretaría de Cultura del Gobierno de Mèxico; itechkopa INALI, in Dirección de Culturas Populares, Indígenas y Urbanas, wan in Instituto Nacional de los Pueblos Indígenas sentekitiske, iminsepan kichiwaske nochi tlen moneki ik tikinmalwiske, tikinmokwitlawiske, tikinchayawaske wan moiskaltiske tomasewallahtowan ipan totlalnantsin in yoh kitemowa inon Plan de Acción del Año Internacional de las Lenguas Indígenas.

#AmoOnkaTlahtolliInTlaaAmoOnkaAltepetl

Traductor: Fausto Aguilar Domínguez
Lengua: náhuatl (mexicano del centro alto)

 

 

/cms/uploads/image/file/477846/Logo_2019_Lenguas_-001.jpg